A liɓataa kam, mi liɓataa ma : ɗuum kay, on kulondir A waawaa ɓurde neɗɗo toowde, de ɓuraa ɗum raɓɓiɗde A yiɗaa cuule aɗa yiɗi ɓellinngal A yiɗaa jollooru, aɗa yiɗi ko woni nder jollooru Acciraaɗo ngam Alla, dewgal mum hoyataa Acciroowo ngam Alla, ɗakkete Aɗa yiɗi nananeede ba egguɗo nagge woote Aɗa anndi ko kaalataa, de a anndaa ko njaabeteɗaa Aɗa diwna ba ɗokko hocci gite Aɗa metti fay seeɗa e reedu Aɗa waawi wi’ude a yiɗaa njuumndi, de a waawaa wi’ude njuumndi welaa Aduna ɓuri kural yaawude Aduna hannde laatoke pobbi, ndu hen fu, nanngana hoore mum Aduna hannde oo, so a wi'ii goonga tan kaalataa, no junuubaaji maa pamɗiri fuu, na tawu yigiraaɓe maa ɓuri famɗude Aduna wanaa jinni de na hulɓina Aduna yo laacol soltooru : nanngee, ɓora Adunaaru hannde wuuraa naa nguurndam laddeeji : wootoru fuu filanoo hoore muuɗum. Alhaali na ɓuri bi’aangol Alla reenataa naa ndeentiiɗo Alla daɗinam e Alla hokkam, wanaa gootum Alla haɗi juula yeƴƴoo Alla hokki gorko jikkuuji fuu, de haɗi ɗum anndude jikku debbo Alla na waawi hokkude ma tummbude, kaa hebbinde nde, dow maa woni Alla nanngirtaa fay gooto bonɗi goɗɗo Alla reenata suka Alla tagi neɗɗo, neɗɗo du tagi njiɗngu, njiɗngu du tagi cunu Alla waawani baa-ɓaade mo walaa lukaare Alla waylitataa ko woni e yimɓe, so wanaa yimɓe mbaylita ko ngondi Alla woni : wara manee Alluuje tewnata ɗowgi Amtaro sikkataa naa haarataa Anndal yo hoccinte Anndal woɗɗaa, yo wiirni Anndude anndaa, e anndal jeyaa Anndude ko weli, na weli Anndude mo haaldata jeyi wi’ude : " Miin heensii waɗi " Anndude na foti, ɓuri anndineede no foti Anniyiiɗo lootaade, na leppu Araawa haandi e peeki, de puccu ni jeyi Araawa koɗa na weli teppere de anndaa to nyaamdu woni Araawa nyaagoto Alla ta waɗa ɓuure kunkuuru, kaa wanaa taa rinndinee Araawa, nde laɓi tawaa e tawaaka fuu, haɗataa ɗum saaɗude Artii ɗaanaade, artoo finude Artiiɓe maayi keɓaayi uweede sakko cakkitiiɓe Artiiɗo e suudu, anndi ɗo ndu si’irata Baasal gawri nyaami paggiri Baasal yaaye, muusini maama Baasal yo kaɓdo bonɗo, so a haɓɓaayi ɗum, tan haɓɓete Baasal yo ngesa kawtaanga : njiiɗo bone fuu, oon ɓuri ngeɗu Baɓɓatti ca'ideteeɗi walaa ko latondira Baɗɗiiɗo saŋalde anndi no saŋalde ŋeccirtee Bahal manngal nafataa deeral manngal Baka am walaa e buubi loppaaɗi Bammbaayi wuundaaki, wo heƴan Bammbam de ta meemam, heɓataako Ɓanndu yejjitataa laɓi ngaɗuki yulnde e muuɗum Ɓanngal wo jiɓdu ndu gooto fuu segilanii naatude Barke mawɓe ɓe, ɓuri batte maɓɓe Be’i mbuli de aɗa ƴamana guri Ɓerɗe kettuɗe, na ɓuri cuuɗi kettuɗi Ɓernde na miiloo ko hunnduko haalataa Ɓernde neɗɗo, na ɓuri jemma niɓɓude Beero remata parngaBe'i kuuɓaama, na’i nji’aaka Be'i naatataa luumo pobbi Ɓennduki nyaametee Ɓennduki tijjitetee Ɓii nguñaanga suuɓete Ɓiɓɓe galo wo e kunkuuji tenkotooɓe ekkitotoo mbaɗɗu Ɓiɓɓe leydi waasuɓe ngollirtaa naa faa nyaama, alɗuɓe ɓe, ngollirtaa naa faa ndola keɓa ñaama. Ɓiɗɗo debbo woni caaɗungu galle Ɓiɗɗo mo dimmaaka, woyataake nannda e baaba muuɗum Ɓiɗɗo walaa gaño ɓuri inna muuɗum Ɓii-baaba wanaa sumalle baaba Ɓii-cuuɓaangu gunyete Ɓii-leggal li'eeri timminta ɓii moƴƴo Ɓiirtoowo le’al, ronkataa ko haala Ɓii-uule wo felliɗan Ɓii-wolde jemma na ŋatee Ɓii-yaran kosam ƴakkan laalaaɗe Bisimilla na haandanii ndafaaɗo Bita walaa ceerol Ɓoccooɗe nder mbasu mboggondiran de pusataa Ɓoddere haajaa bone de yahi mbu’ulam Ɓolum yoppaay mbufinɗo e winnde Bone goɗɗo heewata mbasu goɗɗo Bone riiwataake naa gilla yottaaki Bone walaa joomiyo Bonnde ɓaleere walaa, yo waagiɗan tan Bonnguujo yo jom araawa juulanta Ɓooyuɗo ladde yo fowru : toon rimaa, toon waatata Borooɗo, yo moƴƴere hantata jawdi muuɗum Bumɗo jeyi hirñeende, muumuɗo jey kibaaru Bumɗo juulantaa naa ɗowoowo ɗum Bumɗo waawaa mbu’ulam Bumɗo wi’aa naa ko memi jeyi Ɓuraaka doggude ta ɓuree sollaare Ɓuri kawral walaa, ko hunngii Ɓuure goɗɗo wojjan, naawataa Buutol nafataa balaaje Caawuɗo anndi ko saawi Caliiɗo jippinde koɗo Alla , koɗo joom doole jippanto ɗum Cappaato majjoranoo ngelooba ; o ummii e filaade nga o hippitowi faannde. | Ceergal giɗo, ɗuum ganyo jalata Ceppinɗo waawaa ɓirde, de na waawi rufude Ciiɓaali pooli e weendu, haɗataa ñiiwa juurude Ciinuɗo ronkataa , na waɗa ko yiɗi Ciinuɗo yahde jemma, yo muñu perge Colel fuu, e collayel mum Colel wii, so inna muuɗum yiɗii wuura, yiɗii maaya, Conndi nguƴu haɗataa waaldere Coppaaki wiliti, anndi bone jammbere Coodtaandi diwii aawdi Cuurki ñiiri bonnataa gite mawɗo Cuurki ñiiri wulataa wuro Cuurki suurtataa mehre Cuusal ñemmitaangal, pekkaawo yaawri ɗum Ɗaaniiɗo ndunngu, soodan gawri ceeɗu Dabare dawrataake naa dow ndiyam Dabare njaroowo konjam , wo itta buuɗim sooda kaanɗi Dabareeji bonɗi pooɗata ñaaɗ- ko'aaku Ɗakkol weendu, wanaa fijirde bumɗo Daliili Alla na ɓuri ukkaande Daliili walaa e waynannde ndunngu Ɗaminaare wo calɗi baasal Ɗaminiiɗo maayidataa e ndimaaku muuɗum Danyal na weli, kaa si hantoke de haalaa, walaa ko nafata Ɗapoɗappongal na fiira de hoɗataa dow lekki Dara faa mi nyaama de mi wara, wanaa jaadal Dariindu fuu, e leelewal muuɗum Debbo bonɗo wo ɗowee ŋata, soggee lata Debbo e doonyorgal poti nooneeji Debbo mo njiiɗaa fuu, na miiloo noy laamortoo gorum Debbo mo wahre : fay so wanaa sukuña, sukaaɓe cuusaa ɗum Debbo mo walaa enɗi wa'aa naa hono leeso ngo walaa mbawlu Debbo na anndi innde gorum, de na noddira ɗum oo Debbo na hula ƴiiƴam, de ɗo tawɗaa debbo fuu, na ndaara no ƴiiƴam rufiraa Debbo na muuyaa gorko joom ŋari, de gorko joom cuusal yiɗi. Debbo nanndaa naa e ngiroowu : so a riiwi ɗum saloo Debbo ŋarɗuɗo bonɗo wo waande waɗaande cendi Debbo talkaajo na hoyi heɓude de hoyaa jogaade Debbo wa'aa naa hono buuɗi, gooto fuu na yiɗi ɗum Debbo way hono beɗel Alla nii : so a yiɗii nanngude ɗum dogga, so a yeeboke ɗum hoɗa e koyngal maaɗa Debbo woni gariibu mo dursataa Debbo ƴamaa yo moy ɓuri yiɗude e ɓiɓɓe muuɗum : ndilluɗo faa warta e ñawuɗo faa daɗa Debbo yiɗaa naa so on ngondii fuu, muñanaa ɗum cappanɗe jeenay e jeenay , kañum du muñane gootel, so on kaɓii du ngaraa tuubaa Debbo ƴoƴuɗo doggataa caggal worɓe Debereedu hiilirtaake hallere Debereedu waawaa nagara Debbo lobbo bonɗo yo aljanna gite, de yo o jahannama yonki Ɗemngal puyɗo woni coktirgal kaso muuɗum Ɗemngal woni laɓi joom mum Dewel laaɓa deerel maayataa rimaayi njaalu Dewtere janngata banndum Deƴƴere warataa ɓii-kokootuwal Ɗi kaarii naa ɗi kaaraayi, waannaayi duroowo, yo njoɓdi muuɗum waanni ɗum Ɗiɗo njiɗaa waajeede : njiɗɗo debbo e njiɗɗo laamu Ɗiggundi haalii ceɗaandi Diidol bi’aangol ndiwuɗo fuu maayan, filla mbi'aa yo fewre Dimme na njeyaa e calɗi baasal Dimme njahrata jigaare luumo Ɗo hoggo leyƴiri ɗoon, diwretee Ɗo ɓuri yawnaade e galle, ɗoon diwirtee Ɗo cokkaɗa ɗoon , ƴaraa mi Ɗo Hammadi rewi ɗo, ɗoon Sammbo du rewata Ɗo hoggo selbiri, ɗoon seekirtee Ɗo leɗɗe ngoni ɗoon, baaji keɓetee Ɗo naatataako ni woodi, ɗo yaltataako walaa Ɗo nagge haɓɓaa ɗoon, durata Ɗo ñiiwa waati, wojere luuɓataa ɗoon Doggude e ñaañaade teppere njaadataa Dogu-reedu tawru jiire e soppunde Ɗokko wi’aa naa gite ɗiɗi yo donngal Donngal sabe Alla, haanaa yulude hoore Donngal sabe Alla, helataa daande Ɗoo na’i baaba am njaaƴotonoo, haarnataa ma kosam jemma muuɗum Ɗoo woni jaaɓi-haaɗtirde Ɗoo woni tuppal baaba, haɗataa ñaamde meeri Doomndu yo artiindu wurtaade, heddiindu fuu, wonndu wi'etee Dow walanaa wojere Ɗowtiiru yo yaltinde neɗɗo ɗo suusi nanna ɗum ɗo hulata Ɗowtiroowo mo fornyataako, yo yottinowan Ɗum na wa'i hono hoore ɓinngel mooroowo Ɗum wa'aa naa hono enɗam dote : so ndaroke ni kawrita, so njooɗoke ni ceeda Ɗum wo tiimgal hakkunde huutooru e famndu Ɗum woni haynde : “ Mbeewa na ñallina leendu jam“ Ɗum yo gomɗi noowra Ɗume ɓernde huutooru waɗata ñebbe Ɗume ɗomɗuɗo heɓata e naange maa yiite Ɗume mbaawuɗaa so junngo maa lugitii ma Ɗume suuɗi famndu loocol : hawataa latataa Ɗume watti bonnguujo ƴeeñude aawa Ɗume woni battane neɗɗo so gaño muuɗum dawranii ɗum Ɗume yahri ɓoccoonde hamnde kaaƴe Ɗume yahri duroowo to ngeɗu noobi Ɗume yahri ma e ngesa njanana, e araawa njanana Duroowo anndi ladde Duroowo ñiibi hulataa ñiiwa Duroowo ñiiwa toowtan, yottataako Duroowo paaɓi anndi laƴooru |
