Kɗl: Iisa Jallo, Burkina Faso.

Hannde gadin, en ekkitoto fulfulde. En ekkitorto ɗum e banndooje ɗe Waaldeere daraniinde fulfulde nder Burkina Faso winndani en… 

Alla jannginta gorko, ibiliisa janngina debbo

Ɓirde woote  na  ɓuri ñaagaade

Cettungol e caarol nanndaa

Durwi* bonɗi na ɓuri ñyoƴƴitam

Ɗuuɗal yarata kaata*

Ɗuwiiɗo suudu anndi to ndu si’irta

E duɗal  baasal, wuyɓe mburtotoo*

E duɗal seyɗaanaaku, njimooɓe mburtotoo

Eelɗo* heɓataa, accataa

Eelɗo wo gaɗa penoowo maayata

Eelgal*  manngal,  baasal  manngal

Eelgal gariibu* e wañanere dookotooɗo*

Eggi woote, wartiri guri

Eleldu* ɗeɗɗee, waandu riiɗa*

Enndu* fa Alla walle

Fadde e caatotooɗo  ñiɓude beembal, na haani haalda e ndemooɓe

Fadde maa yi’ude waandu dow lekki, tawan ndu yi’ii ma

Fadde maaɗa naatirde dammbugal, anndu  ngale* njaltirtaa

Fadde maaɗa yahude Makka, laata mo Makko

Faɗɗu* ƴi’al, ceedaa e buubi

Fala* njehen wanaa jahdal

Fallaandu* wii ƴeeñugol tiiɗi, wanaa jippaade

Famɗude doodi haɗataa ɗum luuɓude

Famndu*  ɓookan, liingu ni jey ndiyam

Famndu e faggudu muuɗum fuu, yo mboddi jey

Famndu na yiɗi  ndiyam de wanaa mbawñuɗam*

Famndu nde yiɗnoo gorko, bammban ɗum

Fay si mi walaa fay , miɗo woodi fuy

Fay so fewre* ñallii waalii, so ngoonga hirndii, hewtoto ɗum

Fay so maayde waraayi, nayeewu na heƴa

Fay so suka wullaayi na haani hokkiteede inna muuɗum

Fay so ƴeɓtuɗaa* gaɗa famndu, naa boɓɓoo

Faynu rawaandu maa ŋate

Geddi neɗɗo colɗo* wo mooso

Gelleeje ɓenndii, kunkuuru waandu helii

Gerrel* malaangel nanataa baggel raddo

Gertogal  ɓeyngal  diwataa  yiite

Gertogal tawataake e batu ŋuusuuji

Gertogal wañaa joomum foti beero

Gertogal wiɗitataako dow tefaare*

Gertogal wiɗitoke laɓi kirsoohi ɗum

Giɗo inna wamnata ɓiɗɗo

Golle  ɓuri  haala

Gomɗi debbo yo e ɓernde  muuɗum ngoni

Gomɗi ɗi saafaandu woynoo taanum

Gooruwol gomɗi yo  e wuro rewɓe ummotoo

Gooto fuu, ko wujii ɗuum, uurata

Gooto horsa, wo kam tan woodaa

Gooto waawaa eytude wuro fuu

Gooto waawaa ŋaaɓodaade e wowru

Gooto waawaa wallude yimɓe fuu, kaa na waawi laataade jikke

Gorko biidel wo faamndu

Gujjo e gursuuru* na njeyda de kawtaayi waaldude

Gujjo yarritii ma kuddi

haaju na waɗa dimo maccuɗo, waɗa talka* kaaŋaaɗo

Haaju waandu, wanaa haaju yeendu

Haala gaño fay so wo lobba, yo neesu

Haala gorko wonaa naa nder ɓernde

Haala jom buutol jaɓataake jahol, sey gartol

Haala kesa woni koltal nowru

Haala wa’aa naa hono ɓoyre : so fusii, gooto fuu heɓan

Haala waddata haala

Haala waddata ko anndal waddaayi

Haala welataa de mballa wela

Haala wo ɓoggol, so moosaama juutan

Haalde ngoonga sumataa toni

Haarannde heddi mbaanndi

Haarannde jey gami

Hokke junngo no ƴamana nawki

Hono ko wuro weli waalde ɗuum, ladde weli heɗaade

Hoolii ɓalinnde wujii ndoondi

Hoore ɓommbere tilay* gite puttinoo

Hoore jaawngal na famɗani cabbi tati

Hoore laɓataake  gaɗa  joomum

Hoore mbuubu hewtaay ko fesee ɓoosee

Hoppa ngal hoppa ngal to, jooni hawra ngal jabbatti

Hoyii hono mbujam teeleende

Hula gite reeda njaalu

Huli mboddi  tappi daasol

Hulu ko esa resi ɓooydaa e deeka

Hunduko ommbiiko na moƴƴi kaa humtataa haaju

Hunnduko beelaaɗo na wondi e hoy muuɗum

Hunnduko na haala ko waawaa haaltude

Hunnduko ni bonni mboddi

Hunnduko yo malfa

Huunde fayataa ɓura nguru muuɗum

Huunde fuu na woodi kaaddi

Huyre e heeyre, hoore e luwal keydataa nder hunnduko

Iɓe anndi waandu na woodi daande de ɓe kaɓɓi  ɗum kataare

Iɗam ɓawli de ɗam luggaa

Iilel gaño  na  ɓuri niɓel muuɗum

Ina heewa  ɗawee, ina famɗa yeɗee

Ina ŋata ŋatataa fuu, woɗɗita ɓuri

Ina teeŋa tawa taƴaayi, ina taƴa tawa teeŋaayi

Inan* cobbal lallungal, ɗuum  woowaa

Inna* fuu, ɓokki jaasi : kam rimata hokka faɗɗooɓe

Inna jam baaba weleende

Inna muumo anndi ko muumo haalata

Iro-irongal* na anndi ɗo irotoo ko wanaa suudu esum

Itti waandu watti rawaandu, soppunde dillaayi

Ittu jaaɓe* de njoppidaa njaaɓi e ji'e muuɗum

Jaasi e baaba fuu, wo wi'eede baaba jiimtu e loonde

Jaasi e diina fuu, wo diina ndontoori :  kañum noddinta de* juulataa

Jokolle yo sella yiɗee, ñawa anndataake

Jom bawɗe jogii ngoonga

Jom doole anndaa heese*

Jom hakkillo ŋatataake e ngayka laabi ɗiɗi

Jom hoore anndi ɗo naawata*

Jom mbonngu anndi no mbonngu waɗɗortee

Jom nguuku waawaa buulol

Jom ƴugoode heɓii wahaade na ƴamana sinngaade

Jonnde baylo ɓuri jonnde kaananke hormeede

Jooɗii dow daago* ño’i balol

Joote rimata dabare, jawdi rima semmbe

Juma nguu jima ngu, so ɓooyii  juman  jabbatti

Junngo e jiiba, hoƴƴudu e sekko

Junngo laaɓungo tiiɗaa mettude

Junngo wooto ɓoɓtataa conndi

Juutude gotol* na'i ɓuri juutude taybi*

Kaalisi woni coktirgal adunaaru

Kaananke* bonaa yo batula bonɗo bonnata  ɗum

Kaananke wuro yo beembal keewungal

Kaaƴe  ƴakkirtaake naa faa gawri hula

Kala mona duñe e soodude puccel mawna-deerel wallataa ma e wubbere

Kamnaari fuɗundi kaɗɗe

Kanŋe e jakawalle* na nanndi de wanaa gootum

Karja e ngarja fu, wosa taa ndu ŋate ɓuri

Kawtal ñaami mbulndi

Keɓuɗo henndu ƴarotoo kaaƴe

Keccaro wi'ata  a nokkii yeeso am

Keeɗu* yo duluuru woodani

Keewal waawi cuusal

Keewal yarata kaata*

Kelñe kayrataa e mbooɓoowo

Ko ñoli luuɓan

Maayde na yaagoo* yitere inna

Ñalooma lobbo, illa fajiri anndetee

Ndaaseteeɗo suɓataako to rewnetee

Ndafaaɗo anndaa kaarɗo

Ndemuɗo e naange ñaamata e ɗowgi

Ndiiwoowo mo darataako, won nanngowo

Ndimoowa damɗi na ɓuri nga hubataake

Ngaɗɗo ko boni fuu, yennee wi'ee rawaandu, kaa rawaandu jammbataako*yigoo* muuɗum

Ngadduɗo maayde maama muuɗum, kam darotoo  woya nde

Ngarɗo na hoyi muñande

Ngoonga  ɗowgi uwataake

Njahoowo na anndi nde yahata, de anndaa nde wartata

Njahoowo tahtotoo

Njalɗo hoore mayɗo, jaltoto

Njamiroowo ma coodaa pucel mawna-deerel, wallataa ma e wubbere

Njannguɗo wemmbaaki

Njaroowo kusuwal anndaa ɗo curki mum haaɗata

Firo kelme:

Durwi: Cippiro

Kaata: Ndoondi, cekkiri

Wuyɓe mburtoto: yaltay, njaltat, gollal: wurtaade

Eelɗo: Suniiɗo, miilaaɗo

Eelgal: sunaare, miile

Gariibu: jannganaakuujo, almuudo

Wañanere dookotooɗo: nganyaneendi torotooɗo

Eleldu: Sagariwal

Riiɗa: Fuyta, fuuta, puuta

Enndu: Eto, wakkilo, tinno

Ngale: Honngal, hongal

Faɗɗu: Bugo, weddo

Fala: Falo, wakko

Fallaandu: Pallardi, nduulaldi

Faamndu: faaɓru, faamburu, fawru, totiiru

Mbawnyuɗam, gollal: wawnya, fata

Fewre: Fenaande

Ƴeɓtude: toownude

Wojere: Sariire

Felñaango: Farnyitere

Ƴamɗe: Lannde, lanndaale

Filotooɓe: Ɗaɓɓooɓe

Weelo: Heege

Tilel: Pellel, doŋel

Naɗɗel: Ayngel

Kiram: Nawliigu, haasidi sabu giggol

Liingu: Linngii

Ɓaade gargasaajo: Galle garankeejo

Colɗo: Sola-ŋappa, molfo

Gerrel: Gerlel, gellel, gellun

Tefaare: Fetere

Gursuuru: Sulumeeru

Talka: Miskiino

Puyɗo: Ɗayɗo, komoojo, famɗa-hakkiljo

Lonngere: Sayre, sañre

Tilay: Ana tilsi, feere alaa, alaa e sago

Na yaagoo: Hino hersa

Jammbotaako: Jamfotaako

Yigo: Giɗo