|
Kɗl: Iisa Jallo, Burkina Faso. Hannde gadin, en ekkitoto fulfulde. En ekkitorto ɗum e banndooje ɗe Waaldeere daraniinde fulfulde nder Burkina Faso winndani en…
Ken yo ƴoyre , kaa ken-kerenken wo puuyndam* Keppikaro ƴamata ko bayillo tafata Kesa koltal nowru Feere wo wojere*, mawɗo umminan, suka umminan Felñaango* gaɗa ndunngu Fergere ɓeydi yappo Feto kammbiije wanaa fijirde kutte Fewre so wottinii hiirtintaa Fewre ƴuurataa dow kammu faa saama Fii o fa ndogen fuu accu o ɓuri Fijirde gabuuje wanaa fijirde gertooɗe Fijo hawrii e leelewal Filla waddata ko ƴamɗe* ngaddaayi Filotooɓe* kaŋŋe mettidan kaaƴe Findinde ɗaaniiɗo ɓuri findinde ɗaantinkiniiɗo Fiyeede wo ɓureede semmbe, kaa fiyee daasee wo ɓureede yimɓe Fodoore ardii tagoore Foondu ndu weelo* wari ittataa weelo Foti fuu, foti baasal jaasi Fowru na anndi hoggo ngo fiilotoo Fowru reennaandu ceeli Fowru wii walaa ko wañiri yahude e seeno so wanaa ɗoo tilel*, ɗoo naɗɗel* Fowtini kiram*, wo seereede Fuɗunge fuu liilante Fulɓe yo njaareendi : tamataako Futuro waannaayi kaaɗo , juulataa yahataa hoggo Ga’el ñiinaangel piiɗe ngeel, fay so waatii nguru muuɗum waɗete mbaggu Gaño inna wamnataa ɓiɗɗo Gaño koranaaɗo wo giɗo laatotoo Gaño ronkataa ko haali Gaño surataa ma Gaño waawaa yaltinde ko woni e ɓernde Gappal liingu* nde harmaadu, na ñiddinii Gawde puɗii ɓaade gargasaajo* Gawri na anndi ndiyam ko wanaa toɓɓirɗam Gawri yi'ii ko ɓuri mbisorɗam muuɗum Haarannde reedu jey durma rotere Haasidi wi’ata lamɗam welaa Haɓtinkinaade ɓuri yurminkinaade Haɓude e ƴoƴuɗo ɓuri yigondirde e puuyɗo* Haɗi galle maa welde yo gite maaɗa boɗeeje e ɗemngal deeka Hakkillo wanaa conndi muuɗeteendi de na muuɗiree conndi ɗiggundi Halal wo neɗɗo halata ɗum Hawtuɓe ndesa, kawti kumpa Haynde moɗi jalo Heɓa baaba, heɓa ndonngu Heɓa mbufinndi, heɓa taa ndu dola Heɓtinta ɓiñaango jemma, ko haɓunooɓe Heɓude de yawa, na ɓuri waasude daroo Heɓude lonngere* tiiɗaa, yo heɓude ɗo jooɗoo ñaama nde tiiɗi Heedude e ɓernde njeɗoowo ɓuri heedude nano muuɗum Heese-heese ñaamata ñiiri jollooru Helnde waajii yulnde Heñaare haɓɓataa ɓoccoonde Henndu na waawi nannude e ngayka ko waawataa wurtinde Henndu tawdu balol e hoƴƴere Henndu waawani kaake Henndu, kam ruuynata hufo Hey alsilaamiʼen tinnee ngollee : Alla wo moƴƴo de o hokkataa ɗaaniiɗo Hiila heddataa mbaanndi Hiila hiilataa ɓii-jinnaaru Hiirde na darii wo mbaalen e jam sakitoto Hiiro welataa ñannde fuu Hinere na ɓuri booto welde Hiraande jennga na ɓuri waaldee Hiraande gaɗa ceergal Hirsaange diwii mocceede Hoɗɗiiɓe wo nayo: nafa torrataa, torra nafataa, nafataa, torrataa Hoɗude to hoɗunoo ɓuri hoɗnitaade Hokka teeta hokkaa naa mo waawi Jaasi e jeydal fuu wo jeydal liƴƴi sabu baawngel fuu moɗan Jaasi e yimɓe fuu wo gorel heɓa taƴoo, waasa ɓattinoo Jaɓu meeɗu na ɓuri ƴaɓɓita fukka Jaɓu nanngeede junngo pooɗeɗaa, kaa taa jaɓu nanngeede koyngal Jaɓu seeɗa na ɓuri njowtaa wuro Jahdo ŋuusuuru* ƴakkan teew ceccu Jalo suuri neɗɗo Jam - jam* ñaamata ñiiri jollooru Jam haarataake Jam ko cofe na uwta maayɓe ? Jam lonnaayi* sarra* jemma Jam na ɓuri njuumndi welde Jam ñalli ittataa hamnde Jam wurtintaa hallere* huutooru* Jam yo rawnan Jammoore buuɗi, wo* limu Janngude tiiɗaa wo jannginaade tiiɗi Jawdi haɗataa maayde de na haɗa semteende* Jawdi keyri wo kaanɗi* kesi Jawdi mbuurɗo wo hesete, kaa ɗuggitataake Jawo wooto senƴataa Jemma lobbo* jilla futuro yi’etee Jenngataa wuro, waalataa ladde Jenngii de leppaayi Ji’al* seeɓataanaa jilla wo baggal Ji'al tufan jilla na heddii baggal Jigaare jippataako ɗo nafaa muuɗum walaa Jiiɓdu lenyol wanaa ŋatawere* sakko gooto waalda e muuɗum Jilla* baylo fuɗɗaayi tafude laɓe, tawi hoore dutal e jaawngal na laaɓi Jilla kaataare* yiitaaka, tawi ñaalal na rawni Jilla puro waataayi tawi dute kaarii ɓelle Jogaade ñiiƴe jey ƴakkude gawri Jokkii meere hawri e ɓolum Kese- kese pinndi* kaɗɗe : neeɓan de na haaɗa Keso e kosam, kam kosam waɗata boke e dote Keso e njenndi* remata parnga Ki fiilnaayi ki lammii sakko nde ki fiilni Kibaaru bonɗo na ɓuri kumpa Kippikaro ƴamata ko bayillo tafata sewugol muuɗum Kiram paaɓi ñemmbam pallaaɗe Kirsuɗo ɓowngu* walaa ko heɓi sakko njeɗaaɗo busal Ko a waawataa fuu, accu waawe Ko Alla tagi fuu, leydi ɓuri : nde weeti fuu yo ɓeedoto Ko baajol juuti fuu waawaa diwde lekki Ko bannda ñaami tuuti na ɓuri ko koddo maa ñaami doli Ko ɓawli e kosam jeyaaka heen Ko ɓii fus, fusata wuro ! Ko boni fuu ɓuraayi yiide ɓoccooɗe* jigaare, so a hooƴii baaba maaya, so a yoppii yaaye maaya Ko ɓuraayi waɗude, ɓurataa haaleede Ko ɓuri cuurki nelataake dow Ko ɓuri faɗo heddoke laamorde Ko ɓuri jaɓu welde walaa so wanaa war faa mi ɓeydane Ko ɓuri ngal diibata ngal Ko ɓuri sasa yanii e woyndu, Ko ɗaaniiɗo e peewol* ndunngu naa teŋku e nguleefi Ko darii dow leydi yo leydi wattinta Ko darii fuu waaloto Ko debbo famɗi hakkillo fuu, na anndi ko gite kaalata Ko debbo suuɗi e duuɓim fuu, na yeeso mum hollu Ko ɗoyngol bumɗo hewti ? Ko dute* ndaasi njoppi, benngere waɗi weleende Ko eɗɗo anndi jannginta ɓiyum Ko eɗɗo heɓi e adunaaru fuu, na yawi so wanaa hakkillo Ko faltii walaa soñño* Ko fenaande ñiɓi naa ngoonga yirbin ɗum Ko mbaɗɗiiɗo ngeelooba yiɗi e jaaɓi, ɗuum yo njippiiɗo heɓata ɗum Njeyaaɗo walaa ko jey Njeyɗo ngoonga, daande mum wo juutan Njeyɗo yo faloto Njiɗɗo aljenna mo yiɗaa maayde Njiɗɗo lollude muynan mbelɗam Njiiliiɗo anndi hoyaara* Nji'oowo ngoonga de haalataa, yo seytaani ummotoo Njo’ruɗo yitere, hawtataako baaba Njooɗiiɗo e hoore cuurki, kam jey bojji Njoolotooɗo fay so heɓii laɓi nanngan Njoppuɗo ɗo rimaa naa yoppu ɗo jippii Saña sekko watta huɗɗo Sarra na seekoo poonte na ɓeydoo Taññaade jalee na ɓuri maayde leloo Tekkuɗo fitina, roondoto nimsey Tekkuɗo jam roondo kisey Tekkuɗo muñal roondoto wune* Wuƴƴere na wara mboddi, de ɓernde jaɓataa Yoppa ɗo fergii*, ndaara ɗo boɓɓii Firo Kelme: Inan: Hino Inna: Neene Iro-iroongal: Noone nyuungii irotoongii ka leydi Jaaɓe: Ndimndi njaaɓi nyaameteendi, njaaɓi ko noone lekki De: Kono Ŋuusuuru: Nyaariiru Jam-jam: Doy-doy, seese, heese-heese Lonnaayi (lootnaayi): wuppaali Sarra: Sarla, tuuba Hallere: Bonki Huutooru: Noone sagariwal Wo: Ko, yo Semteende: Hersa, yaage Kaanɗi: Feetere Lobbo: Labaaɗo Jiʼal: Giʼal, bullal Ŋatawere: Ŋata Jilla: Gilla, gila, diga Kaataare: Saabunnde Heese: Doy, seese Naawata: Muusata Daago: Gatal Gotol: Batte-naʼi, guurtol Taybi: Taybiwol, tasbiwol, kurus, jikiriwol Kaananke: Laamɗo Jakawalle: Noone njamndi neteeri (ooldi) Keeɗu: Ceeɗu Puyndam: Ɗayre Pinndi: Piindi Njenndi: Ngenndi Ɓowngu: Sonsoliwii Ɓoccooɗe: Boofooɗe Peewol: Jaangol, ɓuuɓol Dute: keewal dutal Soñño: Sonko Hoyaara: Hoynde, koyeeram Wune: Maanaaji ɗiɗi: 1) Teddungal 2) kutu, arsike Fergii: Feggii www.peeral.com |
