Kɗl: Umar Bah, Otriis.

Mawbaare, 02-06-2009-Talifonhoy cinndoy (portaabulji) haaloohoy ɗemɗe Afirik, ko haɗta?

Duuɓi cappanɗe jowi gila jeytal-hoore ngal, pehe alfabetisasiyon (waawude binndi e jannde) e ɗemɗe lasliije ɗen fogii e ko ɓuri kon e leyɗe Afirik senngo nyaamo Sahara ɗen. Konferansuuji, seminaruuji, pewjooje, yeewtereeji ɗi heɓaali battane le saɗaali! Hino haani ka nafoore ɗen pehe momtirɗe humambinaagal ndaartanee wondude e wiɗto luggungo ɗaɓɓitirgo sababuuji ngol fogugol. Dental Afirik ngal annditii hitte alhaali on ko ɗum waɗi ngal sinci akademi ɗemɗe Afirik nyiiɓuɗo Bamako (lowre Geese nden ko: http://www.acalan.org/).

Hujjaaji woowaaɗi addeede ɗin, e maanaa ɗuuɗal ɗemɗe, waasugol tiiɗnaare hooreeɓe ɓen, saɗteendeeji immorɗi e waasugol jawdi, hutaare hoore mum nde kolonaaku waɗi e yimɓe ɓen ekn. hino selli kono e giiɗe am, huunde wootere hittunde hino heewi yejjiteede: ko waɗi si Afirikanke hollaali tiiɗnaare e janngugol maa e winndugol ɗemngal mum, ko fii o yi’aali nafoore majje wonande nguurndam makko. Pellet, mo yahii e saare Afirik o taway ɗemɗe taakanɓe leydi ɓen yi’otaako. No gasa ka ontigi nana ɗe ka ɗate e ka luumooji kono o yi’ataa nokkuuje ka ɗe winndaa: wonaa ɗoworɗe e ɗate ɗen, wonaa takkaaɗi yeeyno (publicité), wonaa inɗeele bitikaaji fennyinaaɗe ekn.

Alhaali goo ɓurɗo hittude ko binndi sifotooɗi no piiji huuwtortee, ɗin yi’etaake e ɗemngal Afirik. Hay ɗemɗe mawɗe wano suwahiliire, hawsaare maa fulfulde alaa ɗum few e on baŋŋe, maa si hino woodi ko seeɗa. Si tawii le hiɗen faalaa yo Ɓaleeɓe ɓurtu teddinde haalaaji mum’en, hino haani annditen winndude kaydiiji sifotooɗi no piiji nafitorteeɗi nyannde woo nyannde huuwtortee, ɗum ko wano lekkeele, noddirkoy cinndoy. Miijito-ɗen si pake aspirin waɗdaama e binndi sifotooɗi no ɗe ƴettirtee non e bammbarankoore, hawsaare, yurbankoore, eweere, maa fulfulde maa si cinndel waɗda e sifoore huuwtorgol winndaande e suwahiliire, linngalaare, zuluure. Ɗum battinay e yimɓe ɓen e mbaadi mawndi.

Mo juutnii haala hino waawa hay faaleede firo dosuuji (alluuje gollinirɗe) noddirkoy cinndoy e ɗemɗe Afirik. Yoga e ɗen ɗemɗe hino jogii emmbere haalooɓe ɓurnde ɗemɗe Porto wano holanndiire, soloweniire, solowakiire, hunngariire ekn. Ko ɗum waɗi famɗugol adadu soodooɓe ɓen gasataa laataade hujja hoolniiɗo.  Kadi yaltingol alkule heertiiɗe abajada on (ɗum ko alkule ɗe alaa e tappirde woowaande) haanaali ka saɗtina alhaali on sabu woodeede hannde estanndaar wi’aaɗo Unicode. Kadi winndugol ɗen alkule haanaali saɗtude hankadi: tappirɗe lomtindirooje alkule hino woodani hiisorɗe (pc-ji). Ɗen tappirɗe hino waawee hawrinaneede noddirkoy cinndoy. Si en ndaarii, en taway é-ji e ê-ji faransiire alaa kanyum kadi e tappirde noddirgel cinndel. Ko ɗum waɗi hino haani fellintinangol moƴƴinooɓe ɓen wonde waylugol ngaandiiji gollinirɗi cinndoy koy hino hasii wonande ɓe nafoore nyannde goo.

Hujja woowuɗo, wi’oowo ɗemɗe Afirik ɗen hino waasi kelmeendi karallaagal tuugaaki ka kelɗi: e miijo am, nde tawnoo Fulɓe hino yeewta maa hino winnda hannde alhaali hiisorgal teeŋtii ka Geese. Deftere huuwtorgol Windows yaltii ko neeɓaali e fulfulde. Wano non kadi dinngiral bloguuji inniraangal Maneno (ndaaru: www.maneno.org) firiraa e suwahiliire, e bammbarankoore e fulfulde wondude e kelmeendi ɓaarordi teknolooji kesiri toɗɗiindi kabaaruuji e jokkondire. Ɗin ɗon golleeji fow goonginii wonde ɗemɗe Afirik ɗen hino hattani huuwtoreede e baŋŋeeji ɗin fow.