Kɗl: Umar Bah, Otriis.

Hino sikkaa wonde fewndo hannde duungal Afiriki ngal hino jogii ko yahata guluuje ɗiɗi (2000) ɗemngal. Ɗuuɗeendi majje anndaaka ko laaɓi sabu wonaa tuma kala neɗɗo anndi keerol hakkunde ɗemngal e caltuka, kadi ɗemɗe goʼo hino anndiraa inɗeele ɗuuɗuɗe, seertuɗe, e misal Bammbarankoore e Maninkaare ko ɗemngal gootal ngal caltuɗe ɗiɗi maaɗum inɗeele ɗiɗi walla ko ɗemɗe ɗiɗi? Wano non kadi ɗemɗe goʼo hino mari innde wajjere kono tawa caltuɗe majje batte ko ɗe woɗɗondiri kon, yimɓe ɓen faamondirtaa fes.Ɗee ɗemɗe duungal Afiriki hino feccee hannde cuuɗi nayi, tippude e jeydigal majje:

Suudu ɗemɗe Afirikiyanke-Aasiyanke (hari ko: Haamiyanke-Saamiyanke): ɗemɗe haaleteeɗe hakkunde duuɗe Afirika e Aasiya, ɗum ko Aarabuure, ɗemngal Barbar-haaletenoongal Nano Afiriki adal alsilamaaku, ɗemngal Tuwaaregʼen kadi ko ɗon jeyaa- Misrankoore-ko adii alsilamaaku addude Aarabuure tawi Misrankooɓe ko ngal haalaynoo- Hawsaare, Soomaaliyankoore, Amharinkoore. Ibraaninkoore (ɗemngal Banii-Israaʼiilaʼen) kadi ko e nduu suudu jeyaa.

Suudu ɗemɗe Niijer-Konngo: ko ɓuri heewde e ɗemɗe Afiriki Ɓaleeri hino jeyaa ɗoo. Yoga e calɗi mayru ko wano ɗii ɗoo: Manndinke yeru: Maninkaare, Bammbaraare, Julaare, Sarankulleere, Soosoore, Meniire, Berseere, Toomaare ekn. Hiirnaange Atlantik yeru: Fulfulde, Njolfoore, Seereere, ɗemɗe Bantu wano: Suwaahiliire, Linngalaare, Zuluure ekn.

Suudu ɗemɗe Niil-Saharaa: Soŋay-Jermaare, Kooleere (Kanuuri), ɗemɗe heewɗe Sudaan e Funnaange Afiriki.

Suudu ɗemɗe Koysanʼen: suudu ɓurndu famɗude ndun, ɗum ko leƴƴi lasliiɓe Nyaamo Afiriki, yimɓe famɗuɓe, woɗeeɓe, wuurnooɓe ton ko adii argol Bantuuɓe iwruɓe Afiriki Hakkundeeri e Funnaange, hitooji heertiiɗi ɗemɗe maɓɓe inniraaɗi click consonants e Enngeleere hino waʼana janano wa herugol gertooɗe.

Caggal heɓtaare majje iwde e karhankaaku Porto, leyɗe Afiriki Ɓaleeri ɗen fow ko ɗemɗe Porto ɗen suɓii ko golliree ka laamu e ka jannde, ɗemɗe leydi ɗen jonnaa tiitoonde mehre: langues nationales & national languages, ɗum firi ɗemɗe ngenndiije e Fulfulde. E haqiiqa on, darnde majje hannde wonaa darnde ɗemɗe ngenndiije, ko darnde renndooji ɓurɗi famɗude e leydi, ko innetee minorité maa minority (famɗeendi), hay darnde ɗemɗe famɗeendiiji (minoriteeji) Yuroopu goʼo hino ɓuri moƴƴude. Ɗe huutortaake ka golle ardungal (guwerneman), ka suudu-depiteeɓe, ka lekkolji, mo yiilike e saare wano Bamakoo, Konaakiri, Firiton, Abijan hannde, yiʼataa hay nokku ka haala leydi winndii, hay si ko e ɗoworɗe ɗate ɗen. Hay e nder Fuutaari ndin, ka denndaangal hoɗuɓe ɓen haalata ɗemngal gootal, no famɗi ka yitere yiʼata Fulfulde -si naa binndi ajami e nokkuuje seeɗaaje-. E raɓɓiɗinaade, ɗemɗe ɗen alaa ko famɗi woo ko innetee environnement écrit, e fulfulde: wonunnde (marnde) mbinndudi.

Ko honɗum woni sabaabu ɗum?

E hino ɗoo, e miijo am, yoga e majji:

Aranum: laamuuji ɗin ɓaawo leyɗe men ɗen heɓtii hoore mum wiʼuno ɓamtugol ɗemɗe men bonnitay ngootaaku leyɗe ɗen immina ngayngu hakkunde leƴƴi ɗin. Sikke alaa, leydi hesiri fow hino aani fii ngootaaku ɓiɓɓe mum, leyɗe Afirika fow le fayda ko kese nde tawnoo naatugol Tuubaakooɓe e duungal ngal bonnii dawlaaji finaa-tawaaji. Kono non hino anndaa kadi wonde jogaade ɗemngal bajjal e leydi haɗataa hawre ɓiɓɓe-leydi sabu si wonaa ɗum hawre waɗataano Rwanda maa Soomaaliya sabu Rwandinkooɓe fow ko ɗemngal gootal, Kinywarwanda, haalata. Somaaliyankooɓe kadi fow ko Somaaliyankoore haalata kono ɗum haɗaali leydi ndin fusude, haa hannde hiɓe ronki fottude hay e ardungal.

Ɗimmum: sabaabu goo hino jeyaa e jiɓdu hakkille ndu njiimaandi (kolonaaku) acci e meʼen. Koloniiji Faransi ɗin hino joginoo ka lekkolji ko innetenoo symbole (maande) fewndo laamu kolonaaku: kala faljuɗo wowli ko wonaa Faransiire ka nder lekkol ronndinteno njamndi maa huunde goʼo fii yo wonan ontigi wirtere. Hay caggal heɓtaare nden ronndugol symbole hino jokkanoo. Miɗo maanditii ka lekkol Gine nder duuɓi cappanɗe jeeɗɗiiji, e maana fewndo sawra (hawtaare) wiʼanooɗo hino hittini fii ndimaaku neɗɗo Afiriki, hari symbole accaali jonneede.

Tammum: leyɗe karhunooɗe Afiriki ɗen hino jokki haa hannde ɓamtugol ɗemɗe maɓɓe ɗen ka me’en. Ɗen golle ɓamtal hino arda e nooneeji heewɗi wano neldugol maa rokkugol defte, yuɓɓugol foolondiralji wallifaaku e ɗemngal maɓɓe wondude e ngeenaari tawa non sugu ɗin ngeenaariiji alanaa ɗemɗe ngenndiije ɗen, ittugol kaalisi yahoowo e njuɓɓudiiji waawɗi ngam ɓamtude ɗemɗe maɓɓe ɗen wano jaaɓi-haaɗtirɗe, jannginooɓe ekn. Ko e nder ɗum ɓe waɗata bensondire (konferansuuji) e seminaruuji ko yowitii e ɗemɗe Afiriki e gollidugol majje e ɗemɗe laamu heɓiiɗe iwde e kolonaaku ngun. Mo ndaarii ko ɓuri heewde kon e ko yaltata e ɗin seminaruuji, faandaare nden ko yiitugol laabi e pehe no ɗemɗe ngenndiije ɗen huutortee fii no jannde ɗemngal laamu ngal newora. Jaaɓi-haaɗtirde leyɗe goo, wano Gine, alanaa hoore mum catal ɗemɗe ngenndiije, ko e ley catal Faculté de Lettres anndaangal ko e Faransiiɓe ngal ɓuri ɓahaade, ɗe woni.

Nayaɓum: si ɗemngal woowaali winndeede, innete ngal alaa finaa-tawaa mbinndudi, karahan yimɓe ɓen jaɓirta binndi e maggal sabu tagaaɗo, ko hasii kon, hino hatonjini e mboowdi, yiɗaa kesum. Ɗemɗe Afiriki ɗen le hino famɗi marɗe mbinndudi e finaa-tawaa walla e taariika mum. E nder ɗemɗe guluuje ɗiɗi tuumaaɗe hino woodi e duungal me’en ngal, tawataa hay cappanɗe jowi hino jogii mbinndudi e finaa-tawaa mum. Wonaa mehre si ɗemɗe Afiriki Hiirnaangeeri wonaaɗe winndeede hannde seeɗa ɗee, ko fuɗɗanooɗe winndireede ajami ko adii laamu Porto, ɗum ko wano Hawsaare walla Fulfulde. Ko ɗum kadi waɗi si leyɗe karhanooɗe e nokkuuje goɗɗe e winndere nden, wano leyɗe Aarabu maa leyɗe Aasiya waawuno immitinde ɗemɗe mumʼen ko yaawi sabu ko ɗemɗe winndetenooɗe adal Portooɓe fawde njaggu e hoore maɓɓe.

jaayndepeeral@gmail.com