Ngam haa waawen tarude no newori ko o yeewtidi e Peeral koo, himen addana on jiidal (interview) ngal e mbaadi callalal, ngal binndanɗe tati haa nayi, tawde hingal juuti, kadi hingal hitti, hingal soomi geɗe ɗuuɗuɗe seertuɗe… gila e pinal, renndo, haa e dawro, ko wano non kadi o addiri miijo makko ko yowitii e ƴellitugol ɗemngal men haa waawen heɓtude fodde maggal e nder rajooji e teleei hono RTS, Senegaal.

Ko ɗum ɗoo Peeral lamndii mo ko yowitii e mooɓondiral Goomu Fulfulde (FULCOM):

Peeral: Men humpitike a yahiino Senegaal to mbatu Fucom fiɓaangu nyannde 11 e 12 lewru yawtundu…, mbar hiɗa waawi sifanaade men no mabtu nguu yahri, kam e toɓɓe hawraaɗe ɗee?

S. Bah: Goomu ACALAN ngu Afrik hiirnaange jooɗike (jooɗiima) to Ndakaaru,  leydi Senegaal nyande 11 e nyande 12 lewru mbooy (mars) 2010.

Ardii batu nguu ko goomuuji ɗiɗi: woni goomu Acalan mawngu  e goomu Fulcom woni catal toppitiingal Fulfulde.

Goomu Acalan : sosi nguun goomu ko fedde Dental Afrik, woni UA (Union Africaine).

Ko caggal nde ɓe teskii Afrik waawaa ɓamtaade tawi alaa fof ɗo rewi so wonaa e ɗemɗe jiggaaɗe ɗee, ko ndeen ɓe njamiri yoo ɗemɗe 41 ngolle, ɗeen ɗemɗe mbi’etee ko langues transfrontalières, langues wehiculaires. Ina ardinaa ɗemɗe tati : Fulfulde, Hawsankoore e Swahilinkoore.

 Gaay, ga to bannge Afrik hiirnaange, ɗemɗe 3 cuɓaa: Fulfulde, Hawsankoore, e Bammbarankoore. Ko catal Acalan toppitiingal senngo Fulfulde ngal (FULCOM) woni noddungal batu nguu, mbele yeewtude e toɓɓe nay.

Tawtoraaɓe:

Ina tawtoraa batu nguu suɓaaɓe ACALAN:

Kolaaɗo Kuuɓal fedde ndee bi’eteeɗo Profesoor Sosinho Francisco Matsinhe e cukko makko Dr Lang Fafa Dampha, jeyaaɓe leydi Mosambik.

Sokna Aram Faal, hooreejo teddungal.

Fari Siilat Kah, gardiiɗo goomu Fulcom.

Jibril Hammee Lih e Aamadu Umar Jah, suɓaaɓe leydi Muritani.

Salamatu Soh, cuɓaaɗo leydi Nijeer.

Iisaa Jallo cuɓaaɗo leydi Burkina Faso

Nyaali Buuli Bureyma e Demmba Paamanta, suɓaaɓe leydi Maali

Mammadu Aliw Moodibbo,  ummiiɗo Leydi Faransi mo KJPF nawi, kono waɗtaa cuɓaaɗo leydi Kamerun.

Nulaaɓe leyɗeele ngoni :

Hammee Wat, ummiiɗo leydi Amerik ari e innde mum heeriinde.

Bootol Bah, ummiiɗo Itali e innde (AFI) Fedde Fulɓe Itali.

Saydu Bah e Mammadu Abdul Sek, ummiiɓe Faransi e innde KJPF.

Tijjaani Mbaalo ummiiɗo Faransi e innde Tabital Pulaagu Orop

Tawaaɓe e leydi Senegaal:

Yuusuf Baalnde, Abbaas Jallo, Ceerrno  Bah, Saydu Nuuru Njaay e jaayndeyankooɓe heewɓe.

Batu nguu:

Bimmbi 11/03/2010 ko udditgol batu nguu, haannoo waɗde ɗum ko jaagorgal toppitiingal jannde mawɓe e nder leydi Senegaal, Kaaliidu Jallo, kono o araani. Ko lomto makko ari, hay oon ko Jolfo.

Cuɓaaɗo suudu sarɗiiji jooɗaniiɗo ɗanniyankooɓe, hono Aamadu Siree Sal arii, tawtoraama. O daaraaki, o ari ko e innde makko heeriinde.

Toɓɓe nay puɗɗaa yeewteede:

-  Limto Fulfulde e cellingol mbinndiin;

- Ceerndugol konnguɗi e kelme;

- Tafgol kelme ummaade e gannde kese;

- Eɓɓo ngalu.
Bimmbi 12/03/2010 : Toɓɓe ɗee njokkitaa

Ko hawraa e toɓɓe:

Ko faati e limto Fulfulde, yimɓe ɓee fof kawrii enen haalooɓe Fulfulde en keɓii fartaŋŋe, miijooji ceertaani sanne. Ko alkule Bamako ɗee tan kuutortee e leyɗeele ɗee fof. Waɗi caɗeele seeɗa tan ko alkule ɗiɗi: “ny” e  “z”.

Ny ina winndee e mbaadiiji tati: “ny” mo “n + y”;  “ñ” mo Espanyol, e “ɲ“ kuutorteeɗo leydi Maali. Hakkillaaji ɓuri hollude, caggal nde dukaa, ko yoo “ny” gadano oo heddo.

Alkulal Z ngal huutortee tan ko Nijeer, hawraa ko yo ngal woppe.

Ko faati e cellingol mbinndiin, ɗoon yimɓe ɓooyii e duko. Ɗemɗiyankooɓe ɓee na woodi ko ɓe kawri ko heewi, wootiɗintee ko e goomu.

Ceerndugol konnguɗi e kelme kadi, ɗemɗiyankooɓe ɓee na woodi ko ɓe kawri ko heewi, ɗum kadi wootiɗintee ko e goomu.

-Tafngo kelme ummaade e gannde kese:

Hawraama ko gollaa e oon fannu koo fof yoo renndine. Na woodi ko waɗaa Muritani, na woodi ko waɗaa Gine, won ko KJPF waɗi (Cellal, Dillere e Waylo). Wi’aama yoo fof renndine, ƴeewee goɗɗum ɓeydee waɗee “base de données”.

Ko faati e eɓɓo ngalu, hawraa ko yoo eɓɓooji ɗii mbaɗe nuldee e leyɗeele hee. Wallikinee ko wayi no Ambasaderuuji, Galleeji pineyankooji (Centruji culturel), sponsoruuji, e mesenuuji. Waɗee peŋɗe e leyɗeele hee mbele kala kattanɗo ina waɗa heen wuundu mum. Fulɓe joom jawɗeele’en njokkondiree, ko wayi no Haaruuna Jah, Abdullaay Madiina Gunaas, Aliw Arɗo Soh, Ablaay Aan e woɓɓe.

Ɗee golle fof kawraa ko e lulndeeji (ataliyeeji), ɗiin ngartirii golle mum’en tonngaama, maa waɗe gommu wootiɗina ko hawraa koo, pelle ɗee fof nuldee.

TESKO:

Yimɓe ɓee nootike (nootiima) e keewal, ummaade e leyɗeele nulanaaɗe ɗee, hay so won leyɗeele keewɗe ɗe ngaraani.

Taaɓal mawngal waɗaama: hay so dukaama sanne, kala ko waɗanoo toɓɓere won ɗo yowondiraa.

 Ɗemngal ngal heɓii fartaŋŋe sanne, sabu hollireede ko  e ɗemɗe mawɗe, baawɗe huutoreede e pelle mawɗe hakkunde leyɗeele ko wayi no UA e CDEAO.

Kono batu nguu yuɓɓaani hay batte. Yimɓe heewɓe tintinaaka (hollitaaka) e nder leydi Senegaal. Jaaynirɗe ngaraani mawninde golle ɗee e tele. Ari tan ko rajooji, hay ɗuum ne ko jeewte dillooje e senngo Fulfulde ɗee. Laamu leydi ndii kadi araani, annduɓe Fulɓe heewɓe ngaraani.

Peeral: Holko hawraa e winndugol alkulal  (ɲ, ñ, ny) e mbatu Fulcom?

S. Bah: Mi jaabike (jaabiima) ɗum dow. Ko Alkule ɗiɗi luurnoo alkulal z e alkulal ny, ny mo UNESCO e ‘ñ’ Espanyol hawraama kanyji ɗiɗi fof  eɗi moƴƴi, kono ‘z’ o yoo woppe.

www.peeral.com