Adobe Flash Player not installed or older than 9.0.115!
Adobe Flash Player not installed or older than 9.0.115!
Adobe Flash Player not installed or older than 9.0.115!
Adobe Flash Player not installed or older than 9.0.115!
Fulfulde heɓii tappirɗe kese
Saturday, 07 January 2012 16:59
Ko honɗum woni tappirde? Ko noone alluwal seŋiingal e hiisorgal (ordinateer, kompita), ngal alkule maa maandeeji go'o siŋii e mum. Ko barki Alla e tappirde si jooma hiisorgal no waawa „yewtude“ e maggal sabu ko ɓuri kon, ko kayre o noƴƴata si o faalaama gollude ko woni woo e aala makko on.Ɗemɗe ngenndiije adunaaru ndun fow, si wonaa ɗe Afirik, no jogii tappirɗe mum heertiiɗe, anndaaɗe gila aalaaji tappirɗi ɓooyɗi ɗii, ɗi hiisorɗe lomtii hannde, ɗen tappirɗe hino tuugii e keewal huutoreede alkule, e maanaa ko ɓureteeɗe huutoreede ɗen ɓuri ɓadaade kolli juuɗe ɗin.
Ko ɗum Windows inni „disposition de clavier“ maa e enngeleere „keyboard layout“. Hiɗen waawa innirde ɗum e fulfulde lelngo tappirde. Yuɓɓooji ɓurɗi lollude ɗin hannde hino woowi innireede butoŋje 6 gorol dowdowol alkule ngol, yeru QWERTY (leyɗe haali-enngele'en), QWERTZ (haali-alman'en), AZERTY (haali-faransi'en). Ko ɓuri heewde e leyɗe adunaaru ndun ko e yuɓɓo QWERTY tuugii, hay leyɗe ɗe mbinndudi mum wonaa laten, wano Ciin maa Yapaan.
Lelngo tappirde no gasa firude ardondiral alkule ɗen e dow tappirde seŋiinde nden maa topirde (software, logiciel) suuɗiinde e nder hiisorgal ngal, yiilaynde nden tappirde. E piide misal, si hiɗa jogii tappirde QWERTY a suɓike e nder yuɓɓo hiisorgal maa ngal lelngo tappirde AZERTY (ɗemngal faransi), si a noƴƴii /q/ ko /a/ hiisorgal ngal yaltinta wonaa /q/. Ko ɗum waɗi, hay ɗemɗe ɗe alaa taho tappirde seŋiinde wano fulfulde no waawi moƴƴinaneede aala winndirka, yowitiika e tappirɗe woodaaɗe ɗen, si en tuugike e diiwe ɗe Fulɓe ɓuretee taweede e mum ɗen, foti koAfirik maa Erop maa Amriki maa Aasi, ɗum ko tappirde tuugiinde e faransiire, e enngeleere nde USA, e ɗemngal español, e portokeesi, e almankoore nde Almaan. Nde tawnoo leydi kala e yimɓe mayri ko lelngo tappirde mum woowti, moƴƴingol nooneeji tappirɗe yowitiiɗi e ɗemɗe mawɗe adunaaru ndun no ɓuri jogaade nafoore e dii tappirde wootere maa wajjere.
Ko ɗum Ibraahiima Saar, karallo informatik e jannde fulfulde yuɓɓanɗo en tappirɗe ɗen sifii: "Mbar waɗde tappirde wootere tan yonaani? Kadi ɓuri fooftinde! Ngal naamnal (lamndal) ena heewi arde e wakannde ɓatakeeji am. Jaabawol mum ena weeɓi faamde. Kala leydi ndi njah-ɗaa, tawataa ko tappirde huutorteede (seŋiinde) e ordinateeruuji ena seerti e woɗnde ndee. Farayse no lelniri alkule ɗee e tappirde ndee ena seerti e no Purtugaal lelnirta alkule e tappirde mum'en. Ko ɗum waɗi, so tappirde wootere tan waɗaama, lelngo mum ena luutondira e lelngooji tappirɗe kuutorteeɗe e ɗeen leyɗeele. Alaa e sago so a loowii tappirde e ngaandi (hiisorgal) maa, yoo taw aɗa yiyta ɗo alkule ɗee ngoni tawa ko no ngoowir-ɗaa nih".
Hannde en waaway wiide fulfulde naatii fes e nder jamaanu aalaaji humpitorɗi kesi wi'aaɗi TIC. E nder ɗii duuɓi sappo feƴƴuɗi, istanndaar UNICODE on naadii alkule fulfulde heertiiɗe ɗen, ɗum ko /ɓ/, /ɗ/, /ƴ /, /n/ e /ŋ/ e nder binndol hiisorgal. Gila duuɓi 5 haa 6, wanngorɗe Internet ɗen wano Internet Explorer maa Firefox waawii ɓannginde ɗen alkule. Ko luttunoo ko aalaaji loowirɗi ɗen alkule e binndol foti ko e juɓɓirgel binndi wano Word maa e wallifagol imeeluuji. Barki Alla e Moodi Ibraahiima Saar, ɗi heɓike. Mo no faalaa gollirde ɗemngal men ngal e hiisorgal alaa ganto hankadi. Ɓeyden wakkilaare naɓiren fulfulde yeeso.
Ko
