Kɗl: Umaar Baa, e (hoore gollitaade ciimtol AFP) Otriis.

Ko yahata yimɓe 5.000, tippude e jaayndeeji, tawaama tenen Konaakiri e surrannde jogiinde martaba e leydi ndin fow wonande gooto e hooreeɓe senndikaaji leydi ɓurɓe lollude ɓen, Ibraahiima Foofana kañum e mawɗo senndikaa goo kadi e jaayndeyankooɓe ɗiɗo. Ɓee ɗoo fow muuɗum ko e ngoo masiibo lutti.

Ndee alteneere waɗaama juuldeere (e maanaa ñalaande fowtere) balɗe tati ɓaawo aksidan wonnooɗo sabu koolaaɗo kuuɓal Union syndicale des travailleurs de Guinée (USTG), Ibraahiima Foofana, koolaaɗo kuuɓal Confédération des Syndicats libres de Guinée (CSLG), Maabe Bangura, kañum e jaaydeyankooɓe ɗiɗo rajo telewisiyon Gine on (RTG) Buubakar Lansana Kamaraa e Lammba Mansare.

Faatunnde maɓɓe e ngoo masiibo arngo ñannde juma e takko Firiyaa (150 kilomeeteraaji hedde nano Konaakiri) ko buy muusi teeŋtii si annditaama ko naɓaynoo ɓe ton ko fii termondiral (negociations) hakkunde ngardiingu luusin mo fedde mawnde riisinkoore Rusal wondude e gollooɓe on suuseeti oogoowo ngaluuji iriiɗi e leydi imminɓe wokkere (gereew) gila 1 awril.

Ibraahiima Foofana, heɓunooɗo duuɓi 57, hino toowunoo martaba e leydi ndin ko ɗum waɗi himo tuumanoo laataade kanndidaa e fii woote ɗaɓɓirɗe hooreejo leydi happaaɗe ñannde 27 suwen.

O laatino gollidiiɗo hiɓɓuɗo ardiiɗo Conseil national de transition (CNT), ɗum ko mbatu ngenndiiwu halfinaangu hebilugol mbayliigu ngun, on kadi ko mawɗo senndikaa on Sonna Raabiyatu Seera Jallo kañum e permiye ministir on Jan Mari Doore. Ko kamɓe fow renndunoo e nder dental "forces vives", tiindinoongal laamu koninkooɓe lomtinoongu Lansana Konte nde o feƴƴinnoo lannoode 2008.

E konngol Jan Mari Doore feewndo haala mum teddinirka Dr. Foofana "haɗii ayɓe demokaraasi on ɗoyngol, ayɓe ndimaaku e potal e peewal.”

"On laatike ŋanaaɓe, fahin on luttay ŋanaaɓe sabu on masimmbinii nguurndam ɓeynguureeji mon fii danndugol jamaa on, teeŋtii e hitaande 2006 e 2007, ɗum ko feewndo mooɓondire jamaa tiindinooɗe laamu Lansana Konte“, ko ɗum Doore ɓeyditi ɗon.

Sonna Raabiyatu hino hibbaynoo gonɗi nde o wi’i Dr. Foofana ko yahdiiɗo makko e nder haɓre reenirde jojjanɗe gollooɓe. O timminiri ɗii konnguɗi: "Belo e jam, ɗowtuɓe ma ɓen hannde wallintaa haɓre ndee."

Hakkee ko yimɓe ɗuuɗunoo saal feetooji Galle Jamaa (Palais du Peuple) on, ko ɗon woni jonnde CNT on, yonantaano ɓe fow. Terɗe ɗowgu (guwerneman) ngun fow hino tawanoo, wano non kadi koohooɓe diina, ofisiyeeɓe mawɓe konu ngun e dipolomaat’en.

Gila bimmbi law, ko ujunaaji ujunaaji yimɓe arnoo ka marirde fureeji labutaane Ignace Deen wonande feewnugol goykiiji ɗin. Tawi ka Bourse du Travail (nokkuure mbatuuji senndikaaji ɗin) arnooɓe teddingol Ibraahiima Foofana hino joginoo raayaaji winndaaɗi e mum "haɓre maa nden ko haɓre amen, a maayaali, a maayataa pooma."

Ɓaawo ɗum du’aaji waɗaa to juulirde Faysal. On tuma kasanngeeji ɗin nayi ɗi raaya leydi ndin taaraa e mum naɓaa e nder kamiyon miniteeri haa to berɗe innaaɗe Kamerun fii wattinegol.