Kɗl: Wuuri Jallo, Antwerpen, Beljik.

Ko honɗum e njulaaku suɓiɗaa? A udditay bitiki kaa ko banki udditataa?

Ko honɗum yeeyetee e bitiki? Ko marsanndiisi yeru sigareeti, bireedi, ɓiraaɗam, caabune, defte, sokeeti, ekn. Aan joom bitiki ko a soodoowo maakiti e juuɗe woɓɓe yeeyitaa ɗum kiliyanɓe maa ngam heɓaa tono. Kono non, bitikiiji mawɗi ɗin wano supermarseeji haanaa yoɓande maakiti si naɓa ɗi yeeyita; jeyɓe maakiti addanay ɓe marsanndiisi ɓe heɓtoya kaalis e saa’i goo.

Joom banki le, ko honɗum o yeeyata? Bankiiji njulotoo ko kaalis, serwiisi finans, ñamaale, e jeyugol gollirɗe. Ñamaale ko yeru ko laamu luɓotoo e ko gollirɗe luɓotoo; jeyugol gollirɗe ko 'stokuuji' malla ‘aksiyonji’ suuseetiiji. No joom bitiki’en waɗirta non, ko non joom banki’en soodirta maakiti mum yeeyitana tono.  Kono joom banki’en hino waɗira ɗum mbaadiiji ɗiɗi: hiɓe sooda gume-gume (wholesale) ɓe yeeyitira taƴe-taƴe (retail), malla ɓe sooditira taƴe-taƴe ɓe yeeyitira gume-gume. E kadi, bankiiji woowtaa yoɓande maakiti si ƴetta ɗum; bankiiji hoynay newnana addooɓe kaalis ka halfina ɗi, ɓe artoya kadi ɓe pooɗita ɗi e saa’iiji goo.

Ka senndindirgol banki e bitiki, hiɗen waawa wiide (e tolno wooto) bitiki ko soodayɗum yeeyita marsanndiisi fii kaalis, tawa-le banki ko soodayɗum yeeyita kaalis fii kaalis. E tolno goo, bankiiji ko yeeyayɗum sooda kaliifu e hoolaare fii kaalis, hara bitikiiji njulotoo ko ko woodi kon. Si wonaa ɗum ɗoo, alaa ko senndindiri golle banki e golle bitiki. Ko sabu kaliifu yowaangu e bankiiji ngun waɗi si hiɗi ayniraa no bitikiiji ayniraaka. (Ɗum seertaa e kaliifu ngaynaaka na'i ngu Fulɓe halfinaa ngun. Ngaynaaka jawle hino tawni aynugol (hara wonaa mooɓugol) na'i e kaalis. Si pinal Pulaagu haalataako  ɓaawo na'i, miɗo lamnditii Pullo hittinɗo fii pinal Fulɓe ko honno ɗum laatorta si ngaynaaka jawle tawnaaka.)

Si tawii alaa ko senndindiri golle banki e golle bitiki, haray kala ko banki waɗata bitiki waɗay ɗum, e kala ko bitiki waawi banki hino waawi waɗude. Kala bitiki hino waawi huutorde hakkil sikkaaki ko bankiiji tan haani marude. Kono si ɗum hino waawi waɗaade, haray hino woodi no rowtiren bankiiji donngal kaliifu ngal, ngal teddungal darnungal bankiiji, ngal tedditiri ɗi. Kono si ɗum hino waɗoo, haray caɗeele bankiiji e ɗaɓɓugol ñamlotooɓe hoolniiɓe hino ittoo, sabu bitikiiji ko banki hoore mum, ɗi lamndaaki ballal banki.

Hiɗen anndi bankiiji lamndoto ɓeydaari (interest) si ɗi luɓii bitiki kaalis. E hara goɗɗo ittinay hoore mum ɓeydaari? Hara bitiki ittinay hoore mum fii yo o huutor kaalisiiji ɗi o mooɓindiri wano banki? Wonaa en yi'iray ɗum wa si joom bitiki on hino okkitude halfinooɓe kaalisiiji ɓen ɓuri ko o ittini ñamliiɓe ɓen (hawri ko kanko tan woni ñamliiɗo)?

Ɗum haɗaali le yimɓe hino jokki hoolagol wonde bankiiji waawataa lamndaade ñamlotooɗo 0%[1] jonnita halfinooɓe 20%[2]. Kala humiiɗo e ngoo miijo hinngo (wondema banki ko maa lamndoo 6%[3], yoɓa halfinooɓe 4%[4], heddoda e 2%[5] luttungel ngel), kala janngirɗo ɗii binndi dow ɗoo hakkil, o ruttii o jokki humagol e hoolaare hinnde nden ko majjuɗo; kadi yeru oo neɗɗo ko seedee wondema bankiiiji ko hoolaare wumunde woni yiilireede. Yo Alla udditu gite men, uddita hakkil men e ɓerɗe men, sabu en neeɓii maccanaade koyɗi (illusions).

Si en jokkirii no fuɗɗorɗen nii miijo, en anndii bitiki e banki haanaa seertude, en waaway faamoyde wondema neɗɗo hino sooda ko faalaa o heɓita kaalis makko. Si en annditii ko anndunoɗen, wondema Silatigi wonaa Kuumen[6] e na'i tan anndi, silatigi[7] Pullo hino haani anndude Kaydaraa joomiraaɗo kaŋŋe e gannde, haray en heɓtii teddungal ngal Pullo halfinanoo gila dawaa-dawi. Ngal teddungal ngal annabi Sulaymaana tinndiraaɗo jawle e gannde ɗaɓɓoynoo ka Fulɓe.

www.peeral.com