Kɗl: Wuuri Jallo, Antwerpen, Beljik.

Hiɗen anndi ko woowi feƴƴude kala nde Fulɓe sappo renndi e mbatu: wano calminaali ‘mo kala innde mum e yettoode mum’, wano hollitaare yi'eteende kala ka Fulɓe fotti, e wano tiiɗude salanaade ɗemɗe goo ɗe wonaa Fulfulde, hay si tawii heewuɓe ɗigginaa ɗemngal ngal e caltuɗe maggal.

Hara mbatu meeɗii laataade ngu fuɗɗoraali konngol hooreejo malla koolaaɗo kuuɓal? Ɗum waɗaali e nguu ɗoo mbatu kadi. Bappa Tijjaani udditi mbatu nguu, o yetti yetteteeɓe, o raɓɓiɗini haaju ngu mbatu nodditiranaa ngun, o holliti hoɓɓe ɓe tawaaka e Tabital Pulaaku Orop ɓen. Hoɓɓe ɓee ko Cerno Baasammba Jallo mo Gine, Cerno Siree Soh mo Gabon, Sonna Diye Fall mo Senegaal, Md Usumaanu Sheehu mo Najeriya, e Wuuri Jallo wonɗo Belgik.

Refti Koolaaɗo Kuuɓal Tabital Pulaaku Orop limti toɓɓe ginol golle mbatu ngun, o sifii no golle maɓɓe waɗiraa. Hino tawaa e toɓɓe toowuɗe ɗen, yo kala catal yeewtu ngonka mum, e no yiilirde Tabital Pulaaku Orop waylirtee immorde Faransi naɓiree Beljik.
Lamnde e jaabi yowitiiɗum e yeewtereeji ɗin tawnaa e mbatu, kadi hoɓɓe ɓen okkaa saa’i, si hiɓe mari ko ɓe ɓeydita e nguu mbatu.

Tawanooɓe e mbatu nguu hino ɓuri yimɓe 40, tawi ko cate tati jeyaaɗe e Tabital Pulaaku Orop nootii, ɗen woni Faransi, Belgik, e Itali.

Koolaaɗo Kuuɓal, Md Abdurrahiimi Jallo limtani men ko yiilirde nden golli e ko nde gollaali, o sifii caɗeele hawraaɗe ɗen heen. Hino tawaa ka tiitooɗe teeŋtinaaɗe, ɗaɓɓugol telewisiyon Fulfulde.

Pullo kala ko karallo si araama e anndugol telewiisiyon hino ɓamta pulaaku hannde, kono ko haa ɗon karallagal ngal haaɗti - ka haala, wonaa ka kuugal. Ko nii woniri hiɗen waawi miijitaade metteende e yonndinaare Tabital Pulaaku Orop sabu jokkitugol eɓɓo telewiisiyon (ngo karallo holliti ɓe) ngo laataaki tawo. Hakkee ko imminaaɓe Tabital Pulaaku weltinoo nde ɓe wi'anoo €5000 waaway heɓude telewiisiyon Fulfulde, ɓe kafindiri ɗon-e-ɗon fodde bawgal maɓɓe haa kaalis on timmi. Hakee ko jikke imminaaɓe ɓen haawni karallo on, hakkee ko jikke maɓɓe ɗen yankini mo, o holliti wonde hino waawa laataade tawa hay ɗii €5000 yoɓataake! Sallimuyaa Muhammadinaa!

Miɗo hoolii Tabital Pulaaku duumoto heɗitaade sabboo karallo on yo laatin ngoo eɓɓo. E kala njulaaku hino haani ɓanngude gonɗo yeeyoowo e wonɗo  soodoowo, kono ko karahan mi ronkiri jalude nde ngol taalol fillaa, sabu yeeyoowo on sikkuno ko kañum woni soodoowo, tawi kadi yimɓe ɓen hino sikka karallo on (ɗum ko imminaaɗo soodoowo on) ko kañum e hoore mum woni yeeyoowo moƴƴo on!.

Tabital Pulaaku (malla kala pullo faalaaɗo tele Fulfulde) hino haani addude ko yaltintee e tele kon ado joom telewiisiyonji soodande ɓe. Ko honno goɗɗo yeeyirta (yaltinirta) ko o maraa? Hino gasa hiɓe faljude ka faamugol, ɓe sikka ko ɓe soodooɓe jeeyngal (piblisitee), hiɓe etoo soodugol ko haani okkitireede e leyɗe ɓamtiiɗe ɗen fow sabu ko ko hawtaa (renndaa). Ko sarti gooto pet huuɓnetee (hunnetee) ngam koo ko hawtaa waawa heɓaade, ɗum le ko yo taw saa’iiji tele ɗin hawketaake e faale yimɓe ɓe ɗuuɗaa- si yimɓe yottaaki 5% jamaa on, hakkille jaɓataa ka ɓe yeɗee saa’i e tele.

Hino gasa noon tawa wonaa nii Faransi woniri, sabu mi humpitaaki luumo telewiisiyon ndiin leydi. Yo mi ɓeydu ɗoo kadi wonde hay feloore alaa e imminaaɓe Tabital Pulaaku sabu ɓe gollii ɓuri ko ɓe halfinaa e ɓuri bawgal maɓɓe, nde ɓe eɓɓunoo waɗude ko lamndii karallaagal e kaalis. Ɗum addii en e tiitoonde goo lollunoonde ka mbatu, nden nyannde: kaalis (ceede).

E fewndo mo bankiiji e guwernemanji woni yanude e ñamlaade, Tabital Pulaaku Orop hino haani weltaneede sabu ɓe yonnii kaalis. Ɓaawo timminde golle maɓɓe haa ka fewndii ɗoo, tawii hiɓe luttiri ko ɓuri €250. Ko woni tun, halfinaaɗo ngalu tawanooka sakko o limtoo ko naati no yaltiri. Kono si ñaawiraama faandunndeeji jojjinaaɗi ɗin, maa wi’en si ñaawiraama golle waɗaaɗe ɗen, mi sikkaa ko naati kon ɓuray €10 000 ndee hitaande yawtunde. Ɗum yonaa njoɓdi neɗɗo gooto faggeteendi hitaande nder Faransi. Honno Fulɓe sabborta fedde nde alaa ko tammbora neɗɗo gooto yo waɗu gollal? Gollanɓe ndee fedde hino haani weltaneede jaarnee sabu yarlitaare maɓɓe nden.

Haaɗten e ɗee tiitooɗe ɗoo, jokkitoɗen e ko cate ɗen e hoɓɓe ɓen holliti e nguu mbatu kon.

www.peeral.com