Banndiraaɓe tedduɓe,

E ɗii lebbi maa duuɓi arooji Peeral addanay on yoga e binndanɗe Cerno Tafsiir Moɓi Jallo, winnduɗo ko ɓuri defte 15 Fulfulde. Ɗen defte ɗe o winndi fow hay wootere muulaaka, hiɗe sabbii yiɓɓe Alla yiɗi fii ɓamtal neɗɗankaagu ko wallitoo no ɗe muuliree ɗe hewta yimɓe ɓen fow no laaɓiri e no haaniri.

E ndee ɗoo winndannde meɗen fuɗɗoroo anndinde hommbo woni oo cerno mawɗo, mo Alla yeɗi ganndal e giggol; yiɗuɗo senndodeede gannde ɗe Alla rokki mo ɗen. Ɗum non hiɗon toraa wallitoraade miijooji mooɗon e pehe mooɗon ka lowre men ɗoo wano woowiri non.

Fii humpitagol ko yaaji, noddee Cerno Tafsiir Moɓi Jallo: (+224) 644.986.64 / 680.478.47 / 658.673.47.

Yo Pulaaku e Fulfulde wuuru ɗi ƴellitoo e laamel (tulde) ɓaŋtal e poolgal, ɗi ɗuwa tageefo ngon fow. 

Woniyankaagu (profile) Cerno Tafsiir Moɓi Jallo 

Muhammadu Tafsiir Moɓi Jallo ko jibinaaɗo (dañaaɗo) e hoɗo inneteengo Misiide MoɓI, hedde hitaande 1951, e nder ɓeynguure seerenɓe (moodiɓɓe). Baaba makko ko Cerno Muhammadu Saliilu (Juulirde) Jallo. Yumma makko ko Neene Faatumata Jaaraa’i Bulloy Mbalnde.

O fuɗɗino janngude Qur’aana e sookeeje (juuɗe) baaba makko tawi himo jogii duuɓi jowi. E hitaande 1963 ko o winndaa janngirde lekkol tawi o joofinii Qur’aanaare nden laabi tati, o firii nde lawol gootol, himo fuɗɗii ɗiɗaɓol ngol, o jokkidi jannde lekkol nden e firugol defte diina wano deftere tawhiid wieteende Mabaadi’ ul Islaam, e Laxlariyyu, e Tajwiid.

E hitaande 1965 jannde ɗemɗe taakanje (ngenndiije) fuɗɗaa e nder Gine. Ko ka hitaande 1968 o henndii seedeeri makko jannde araniri ndin. O acciti jannde nden o yahiri Sarlon.

Ka hitaande 1972 o yahi Koddiwaar, o fuɗɗitii jannde lekkol nden o jokkiri ɗum jemma, ɓaawo dumunne o ɓeydi ɗon jannde Arabre. Hitaande 1978 o hooti Moɓi, o waynii baaba makko o yahi janngoygol Kenema, ɗum ko e leydi Sarlon ndin jeyaa, o janngi e janngirde no wi’ee Badrud-Diini al-IslaamiiI ka Alahajji Ahmadu Yuunusa, o waɗi jannde hakkundeere ɗon, o henndii ɗon seedeeri jannde hakkundeere.

E hitaande 1984 o jannginii to Alahajji Ibraahiima Saanoo nder Sebgewema nder saare Tunkiya. Alahajji Ibraahiima Saano soodani mo tikeeti ɓayri Alahajji Yuunusa jonni mo dokkal janndeyankewal “ Skolaasiip”, o yahi leydi Suuriya ɓeyditoygol jannde, kono  nawnaare liɓi mo fewndo o woni ka hitaande makko nayaɓere tawi himo jannga ka wi’etee Jaynabiyya, o etii ñawndaade ka ñawndorde Muwaasaat Suuriya kono o ndikkaali, ko sabu ɗum o accitiri ton jannde makko nden o hooti Fuuta Jaloo, o ɗaɓɓoyi lekki.

Fewndo o woni Suuriya e hitaande 1985 o mooɓindiri Fulɓe Gine e Fulɓe Sarlon, wonuɓe ton, o fuɗɗanii ɓe janngugol Pulaar e nokkuure wi’eteende Zaahira, ado ɗum tawi Fulɓe heddiiɓe ɓen fow no janngude si wonaa kamɓe.

Ɓaawo o hootii Fuuta Jaloo o heɓii lekki, o yahi Konaakiri, o udditi janngirde ka wietee Daarussalaami (1), o inni nde Almustafaa.

E hitaande 1990 o udditi kanko e moodi Buubakar Mbalnde janngirde Pulaar ka laamorde Konaakiri ka innetee Daarussalaami 1, ko e ndee hitaande o ukkitii e mojobere inneteende Kawtital Gine fii Ɓaŋtal Binndol e Jannde Ɗemɗe Taakanje ɗen Association Guieneen pour la Promotion de l’Ecriture et de Lecture en Langues Nationales (AGUIPELLN) nde moodi Usmaani Parayaa Mbalnde ardii.

E hitaande 1999 kanko e yahdiiɓe makko woɓɓe ɓe sincidi janngirde inneteende Badruddiini, e nden janngirde o wonii yiiloowo kuuɓal, hooreejo, yiiloowo fii jannde, o toppitike ton kadi golleeji ɗuuɗuɗi ko wonaa ɗii ɗoo.

E hitaande 2000 o sinci janngirde Pulaar goo kadi nder Dixin keweere, Konaakiri, ɓayri janngooɓe ɓen ɗuuɗii, ɓe eggi ɓe yahri Lycee Matam.

Ka hitaande 2001 o tawaa e imminaaɓe leydi Gine ngam tawegol Koolol tataɓol Tabital Pulaagu International yuɓɓinaangol Bamakoo, leydi Mali.  

Defte ɗe o winndi e ɗe o firi e Pulaar/Fulfulde

1.  1981     Fillayee Annabi Muusaa (saw). 
2.  1981     O yuɓɓindiri noone Alkule kese; mbinndudi feereeri ko Fulɓe huutora
3.  1981     Nguurndan Nulaaɗo Muhammadu (saw)
4.  1982     Asmaawii (deftere Fiqhu)
5.  1985     Celluka Pulaar/Fulfulde
6.  1997     Saggitorde Pulaar/Fulfulde
7.  1999     Nguurndam Fuutanke
8.  2001     O tawaa e firuɓe Qur’aanaare nden e ɗemngal Pulaar
9.  2003     Ngootimmbaaku e nder Miccaare
10.  2003     Fow ko Pecce ɗiɗi
11.  2010     Needi Wondiigu
12.  2010     Tabalde
13.  2010     Rewrere (deftere egginaande)
14.  2010     Taariika Pullo gila Puɗɗudi (Pulaar)
15.  2010     Taariika Pullo gila Puɗɗudi (Arabre)  
16.  2010     Taariika misiide Moɓi nden
17.  2010    Ko Naamu ngun kaa ko Ɗoworgal ngal? (fillayee daɓɓo)

 Gimɗi ɗi o yuɓɓi 

• Gimɗol Fuuta Jaloo: leydi am ɓooyundi woodeede
• No hawnii haa ɓurti hawnaade: janineede woɓɓe ka leydi maɓɓe
• Ɗe koodum kum woni fewndo mum ɗen majji fewndo giiɗe makko ɗen uddunoo 

www.peeral.com